Tammikuun 24.-26. 1997 järjestetty Wanderer I oli suurin Euroopassa koskaan järjestetty cyberpunk -live-roolipeli. Partekin entisessä AT-1 tehdaskompleksissa olleessa pelissä tunnelma nousi jo kolkon ympäristönsä puolesta aivan erilaiseksi kuin missään aiemmin Suomessa järjestetyssä pelissä.
Tapahtuman järjestelyt kestivät useita kuukausia ja niihin osallistui kymmeniä vapaaehtoisia ympäri suomen. Kaikki järjestäjät uhrasivat satoja tunteja saadakseen tapahtumasta onnistuneen ja ikimuistoisen. Perjantaina iltapäivällä, kun ensimmäiset pelaajat saapuivat paikalle, oli pelijärjestäjien osalta viimeiset järjestelyt juuri loppumassa. Valtaosan pelaajista saapuessa paikalle, näkyvissä ei enää ollut mitään tunnelmaa pilaavaa hosumista. Illan jo pimettyä päästiin alkamaan tervetuliasseremoniat.
Tapahtuman virallinen alkamisaika oli puolelta öin perjantaina 24.1.1997, eikä Wanderer I myöhästynyt tästä kuin hieman yli tunnilla muista vastaavista tapahtumista selvästi poiketen. Tapahtuman organisaatio saatiin pidettyä kasassa siitäkin huolimatta, että kaksi pelin 12:sta järjestäjästä ei saapunut paikalle sairastapauksen vuoksi.
Pelinjärjestäjien puheenvuorojen jälkeen alkoi varusteiden turvallisuustarkistukset, ahkera viime hetken valmistautuminen ja muu valmistelu, joiden päätyttyä peli saattoi varsinaisesti alkaa. Pian pelin alkamisen jälkeen tuli selväksi, että peli tulisi loppumaan aivan liian nopeasti. Tuskin missään on nähty vastaavaa panostusta rekvisiittaan; tyhjä, pimeä ja kylmä halli näytti tosiaan loppumattomilta kaivoskäytäviltä, kasinoon mennessä tuntui kuin olisi vaihtanut maailmaa, musiikki, savut ja värivalot saivat paikan tosiaan näyttämään 'paremman väen' illanviettopaikalta. Toisessa päässä salia ZPG:n johtoportaan jäsenet nauttivat juomistaan, kun toisessa päässä tanssimassa olleet turistit tekivät tilaa paikalliselle tanssiryhmälle. Kun matkaa jatkoi yläkertaan pääsi hotelliin, mistä löysi useiden eri yhtiöiden vuokraamia yksityishuoneita, konferenssisalin, missä milloin lääkärit pitivät esitelmiä lääketieteen uusimmista saavutuksista, milloin pidettiin häitä. Ylhäällä oli myöskin turistien vuokraamat huoneet ja kauneussalonki. Jos taas kaipasi hieman maanläheisempää menoa, voi siirtyä takaisin kaivoskäytäviin, ja sieltä toiseen paikalliseen baariin, jossa aikaansa viettivät mm ryhmä entisiä kaivostyöläisiä ja kaikenlaisia jengiläisiä.
Itse pelissä tapahtui niin paljon kaikenlaista, että vaikka pelasinkin mediakuvaajaa, ja olin paremmin asioista perillä kuin suurin osa muista pelaajista, en muista paljoakaan yksittäisiä tapahtumia, mutta sen sijaan tunnelma on jäänyt lähtemättömästi mieleen.
Teppo Nikulainen
Independent News Agencyn kuvaaja "Roger Thornthon"
Ensimmaisena paivana Puppelle ei tapahtunut juuri mitaan. Han vain vaisteli Reepereita, jotka olivat pelotelleet hanta Oysterissa. (valitettvasti kukaan heista ei kunnolla vittuillut, olisi kai pitanyt olla 'Puppemaisempi') Hammastysta hanessa kuitenkin heratti Beta-jengilaisten suurehkot rahavarannot, seka se ettei yokerhon pitkalla laihalla 'viihdyt- tajatytolla' ollut rintoja Pelkoa heratti mustapukuinen cybervei- tikka, joka puhui pari kertaa Mustan Orin ja Reepereiden kanssa. Yleisesti ottaen Puppe oli pihalla joko snapcokesta, tai muuten vaan. Seuraavana paivana Puppelle tapahtui liikaakin. Illallispydassa (aamiaisella oikeaan aikaan) han kuuli Lieskan puhuvan kahden ZPG:n pukumiehen kanssa jonkinlaisen erikoisluodin piirrustuksis- ta. Ainoa mita Puppeliini ymmarsi oli rahasumma (50.000 kruunua muistaakseni.) Tasta han tietenkin mainitsi Orille. Jengisotaan Puppe osallistui vain antamalla ensiapua haavoittuneille. Kahi- noinnin loputtua SemTexilaiset onnistuivat hankkimaan muumeja, jolloin Puppe oli niiiiiin pilvessa etta lensi casinolta ulos. (Tietenkin han kohta palasi sinne) Eraana kaannekohtana voidaan pitaa Puppen ja jonkun soolon ajatusten vaihtoa: -Mika tyyppi sa oot ? -Ma oon SemTexista, kuin'niin ? Laukaus, laukaus, Sarrrrrrrrrrrrja ! Aseen esitettya argumenttinsa Puppe oli niin jauhelihaa, ettei edes TraumaTeam saanut hanesta varaosia. Kokonaisuutene peli oli varsin mukava, kun loppu vain jatetaan huomioimatta. Se vain jai harmittaan etten kertaakaan saanut huutoa esiin (<-- nyt Venla joka puhtaaksikirjoittaa ei ole ai- van varma asiasta, kun kasiala oli tassa mahdotonta lukea) Jaan kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan Wanderer 2:ta, seka rakentavaa kritiikkia (=haukkuja) pelaamisestani.Toni Mäki ##